Poika on saanut vähän vankkuutta kroppaan ja luonnetta on tullut paljon lisää.

 Mikään muu ei pelota paitsi metsä ja sen kaikki kummalliset tuoksut sekä oudot varvut.

 Ensi kesänä harjotellaan sitäkin lisää.

 Koirakoulussa käytiin syksyllä ja tutustuttiin erilaisiin kennelkerhon toimintoihin, agility, jäljestys toko jne.

 Rami ei kuitenkaan jaksanut vielä keskittyä kunnolla silloin, joten niitäkin ryhdytään harjoittelemaan paremmin sitten ensi kesänä.

 Nyt talvella Rami juoksee mielellään mun äidin ja en koirien kanssa pitkääkin lenkkiä suksien edellä.

 Luonteeltaan poika on mainio. Ja mahdottomasti se haluaa osoittaa hellyyttä.

 Aina pussailemassa.. välillä vähän liikaakin.. Kavereita on paljon ja tyttöystäväkin on löytynyt.